Olemisen poeettinen liike

Tanssin uuden paradigman taide filosofisia tulkintoja Martin Heideggerin ajattelun valossa sekä taiteellinen työ vuosilta 1996-1999
Kirsi Monni
Acta Scenica 15

Johdanto

Tutkielman sisällölliset kaaret ja rakenne

ii) Heitettynä keskelle tanssin maailmaa, s. 32

Esitän, että eletyn kehon tekhne ymmärretään kehontietoisuuden harjoittamisena, pikemminkin kuin kehon esteettis-teknisen muovautuvuuden ja hallinnan harjoittamisena.

Osa I
Taide ja olemisen paljastuneisuus — tutkielma Martin Heideggerin ajattelun avaamasta maailmasta tienä tanssin taidefilosofian ajattelemiseen

1. Matka metafysiikkaan ja 'estetiikan historiaan'

Todellisuus avautuu esitettynä - subjektiuden metafysiikan aikakausi

iv) Nietzsche ja metafyysisen järjestyskaavan nurinkääntö, s. 69-70

Ruumillinen elämä on alennettu ja kieletty arvioimalla sitä yliaisisten mittapuiden mukaan.

3. Matka ihmisen olemisperustan ajattelemiseen

Olemisen unohtamistesta, s 108

Das Man — kuka tahansa

ii) Julkisuus ja lume, s. 112

Koska puhe on menettänyt ensisijaisen olemissuhteensa olevaan, josta on puhuttu, niin puhe ei kommunikoidu tavalla, jossa tämä oleva omaksutaan alkuperäisesti, vaan tavalla, jota Heidegger kutsuu juoruksi ja jälkipuheeksi.

Osa II
Tanssi ja olemisen ajattelu — tulkintoja tanssin uudesta paradigmasta

4. Tanssi esteettisenä elämyksenä — tulkintoja taidetanssin 'estetiikan historiasta'

Heitetty keskelle baletin maailma, s. 144

Taidetanssi ajankuvana — tulkintoja baletin olimisen tavasta

ii) Symbolisen maailman pystyttäminen, s. 151

Platoninen metafysiikka on ollut läpikäyvällä tavalla vaikuttava tapa käsittää todellisuus.

5. Tanssi maailmansuhteena — tulkintoja modernin tanssin ja tanssin uuden paradigman historiasta

Idän vaikutteet

i)Tyhjä käsi — tyhjä kuva, s.181

[Idän maisemamaalarin] lähtökohtansa ei ole todellisuudessa, joka avautuu esitettynä, vaan todellisuudessa, joka avautuu kokemuksessa.

s. 183

Idässä nähdään, että jokapäiväisessä tai luonnollisessa asenteessa asumme mielen tuottamassa harhatodellisuudessa, joka on erillisyys olemisen ykseysjatkumosta.

6. Tanssijan tekhne

Kehontietoisuuden keskeisiä käsitteitä

i) Proprioseptiset aistit, kehontietoisuus, s. 220

Aistifysiologiassa erotetaan toisistaan nk. ulkoiset aistit ja sisäiset aistit. Ulkoisia aisteja (exteroception) ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku-, ja tuntoaistit. Sisäisiä aisteja, nk. proprioseptisiä aisteja (proprioception) ovat tasapaino-, liike-, ja asentoaistit, eli aistit, joiden avulla saamme informaatiota nivelten liikkeistä, lihasten jännitystilosista, tasapainosta, kehonosien ja kokonaisuuden liikkeestä ja muista kehon sisäisestä tuntemuksesta.

Virittynyt, luonnostava ymmärtäminen liikkeen artikulaatiossa

i) Vireen maailmaa avaava voima

ii) Virittynyt ymmärtäminen — kehollinen artikulaatio, s. 240

Luovalle tanssijalle keho on joka hetki avoinna oleva ammentamisen (leikin) potentiaali. Eksistentiaalisesti ymmärrettynä keho paljastaa itsensä maailmassa-olemisen mahdollisuutena, osallisuutena maailmaan.

7. Teoksen tekhne

Aluksi

Sisältö-muoto käsitepari ei ole toimiva silloin, jos yritän ajatella teosta olemiskysymyksentasosta, eksistenssin avauksena, ja jos yritän todella tavoitella luomisen prosessin kokemuksen käsitellistämistä.

Pohdintoja koreografisen teoksen asettamistesta

v) Miksi kaikki todellistuu ajassa eikä yhdellä kertaa?, s.264

Tanssijan tilallisuus ei ole aseman (position) tai asemoinnin tilallisuutta, vaan situation tilallisuutta.

Osa III - Taiteellinen työ vuosilta 1996-1999

Ofelia (1996)

Muutoksia ajattelussa, s. 322

Ofelian jälkeen, syksyllä 1996 työskentelin ohjaaja Kama Ginkasin koreografisena assistenttina kaupunginteatterin Macbeth produktiossa.

Tiivistelmä, s. 408

Tekhne tarkoittaa inhimillistä tietämistä, jossa ihminen valjastaa fysistä esiin maailmaksi.

s. 409

Tuon esiin viime vuosikymmeninä tanssissa vaikuttaneen uuden paradigman orientaation, jossa keho ei ole ensisijaisesti muotoiltavaa materiaalia, vaan eksistenssin tapahtumisen tapa.

Tanssijan kehollinen tieto on taitoa pysytellä silmäräpäyksellisessä 'kairoottisessa' täällä-hetkessä, keho-mieli integriteetissä.