Väärinymmärryksiä

Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin?
Arto Mustajoki
Gaudeamus, 2020

Vähän pitkää, ja usein liiankin yksinkertaista. En kuitenkaan ymmärtänyt kaikkea.

Johdanto: kommunikaatio on taitolaji

Osa I: Mieli vie harhaan

Aivojen resurssit

Tarve säästää energia

s. 42-43
Ihmisaivot ottavat joka sekunti vastaan noin 11 miljoonaa bittiä informaatiota. Pystymme kuitenkin tietoisesti käsittelemään vain 40-60 bittiä sekunnissa, mikä vastaa suurin piirtein yhtä keskipitkää lausetta.

Pysyviä ominaisuuksia ja vaihtuvia tunteita

Tunteiden vallassa

s. 74
Tunteiden pukemisessa sanoiksi, olemme varsin huonoja. Kun niistä pitäisi kertoa, puhe tarttuu helposti kurkkuun, eikä sanoja löydy.

Osa II: Epämääräinen kieli

Kielen ja puheen normitus

Vuoropuhelun säännöt

s. 134-135
Gricen maksiimit:

Mihin kieltä käytetään?

Monikäytöinen kieli

s. 144
Brittilingvisti Geoffrey Leech erotti viisi kielen funktiota. Ensimmäinen on informatiivinen eli tiedon jakaminen. Toinen funktio on ekspressiivinen, tunteista ja asenteista kertominen joko sanoin tai huudahduksin. Kolmatta funktiota Leech kutsuu direktiiviseksi, koska siinä puhe suunnataan toiselle ihmiselle ja yritetään vaikuttaa häneen. Kyse on sosiaalisesta kontrollista, jonka selvin muoto on käsky tai kehotus. Neljäs kielen funktio on esteettinen. Se näkyy selkeämmin kaunokirjallisuudessa, eteenkin runoudessa [...] Viidettä funktiota Leech kutsuu faattiseksi [oikastaan Roman Jakobson? Lisäksi tämä erottaa metakielen]

Osa III: Dialogin onnistumisen edellytykset

Puhujan valinnat

Sosiaaliset valheet

s. 199
On esitetty, että ihmiskielen kehitystä ei kirvoittanut niinkään halu välittää informaatiota vaan tarve huijata lajitovereita.

Erityisiä keskustelutilanteita

Kulttuurit kohtaavat

s. 265
Kulttuuriset taustatekijät:

Kommunikaation kompastuskiviä,
Lingvistika